Asiakastarina kertoo työyhteisön loisteen löytymisestä

Yhteinen pysähdys avasi tien toimivampaan työarkeen

Työyhteisössä oli osaamista, tahtoa ja välittämistä, mutta kiire oli alkanut himmentää yhteistyön loistetta. Epäselvät toimintatavat kuormittivat arkea, ja pienet väärinymmärrykset jäivät helposti kiireen jalkoihin. Tässä asiakastyön tilanteista koostetussa esimerkkitarinassa kerromme, kuinka työyhteisö voi ammattilaisen tuella pysähtyä tutkimaan tilannettaan ja löytää yhteisiä askelia kohti sujuvampaa työarkea. Tarina ei kuvaa yksittäistä asiakasta, vaan se on kuvitteellinen esimerkki Loistekeskuksen kohtaamien työelämän ilmiöiden pohjalta.

Arjen kuormitus alkoi näkyä yhteistyössä ja ilmapiirissä

Työyhteisön perustehtävä oli kaikille tärkeä, mutta arjen vauhti vaikeutti yhteistä keskustelua. Vastuut eivät tuntuneet kaikissa tilanteissa riittävän selkeiltä, tiedonkulku katkesi ajoittain ja erilaiset työskentelytavat aiheuttivat kitkaa. Kukaan ei ollut yksin ongelman aiheuttaja, vaan kyse oli vähitellen muodostuneista toimintamalleista. Kun kuormitus kasvoi, myös rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen muuttui tavallista vaikeammaksi.

Johto ja esihenkilöt tunnistivat, ettei tilannetta kannattanut jättää odottamaan itsestään parempaa hetkeä. Työyhteisö tarvitsi turvallisen paikan, jossa kokemuksia voitiin tarkastella ilman syyllisten etsimistä. Tavoitteeksi asetettiin työn sujuvuuden, vuorovaikutuksen ja yhteisen ymmärryksen vahvistaminen. Samalla haluttiin löytää käytännöllisiä ratkaisuja, jotka eivät jäisi vain hyvää tarkoittaviksi puheiksi.

Työnohjaus auttoi katsomaan tilannetta useasta suunnasta

Yhteinen prosessi käynnistyi työyhteisön tilanteen ja tavoitteiden kartoittamisella. Työnohjaus tarjosi luottamuksellisen tilan pysähtyä työn, vuorovaikutuksen ja toimintatapojen äärelle koulutetun työnohjaajan kanssa. Keskusteluissa jokainen sai tuoda esiin oman kokemuksensa, mutta huomio suunnattiin vähitellen myös siihen, mihin työyhteisö pystyi itse vaikuttamaan. Ihmisyyttä kunnioittava työskentely auttoi kuulemaan erilaisia näkökulmia ilman tarvetta nimetä voittajia tai häviäjiä.

Prosessin aikana huomio kiinnittyi erityisesti kolmeen asiaan:

• yhteisten vastuiden ja odotusten selkeyttämiseen
• tiedonkulun kannalta tärkeiden käytäntöjen tunnistamiseen
• palautteen ja huolten puheeksi ottamisen helpottamiseen

Työnohjaus ei tarjonnut työyhteisölle ulkopuolelta valmista käsikirjoitusta. Sen sijaan keskustelu auttoi löytämään olemassa olevia vahvuuksia ja rakentamaan ratkaisuja, jotka sopivat juuri kyseisen yhteisön arkeen. Tämä vahvisti kokemusta siitä, että muutos oli mahdollinen ja jokainen pystyi osallistumaan sen tekemiseen.

Pienet yhteiset sopimukset toivat arkeen uutta väriä

Ratkaisevaksi ei noussut yksi suuri muutos, vaan useampi riittävän selkeä arjen teko. Työyhteisö sopi, miten tärkeää tietoa jaetaan, milloin epäselvät tilanteet otetaan puheeksi ja kuinka yhteisiin keskusteluihin valmistaudutaan. Samalla tehtiin näkyväksi se, mitä toimivassa yhteistyössä haluttiin säilyttää. Kun odotukset sanoitettiin yhdessä, yksittäisten työntekijöiden ei enää tarvinnut arvailla yhtä paljon muiden tarpeita tai tarkoitusperiä.

Myös suhtautuminen erilaisuuteen alkoi muuttua. Erilaiset tavat ajatella, reagoida ja ratkaista ongelmia eivät kadonneet, eikä niiden tarvinnutkaan kadota. Työyhteisö harjoitteli kysymään tulkintojen sijaan ja kuuntelemaan vastauksia hieman pidempään. Näin erilaisuudesta alkoi rakentua yhteinen voimavara eikä arjen soratie, jolla jokainen yrittää selvitä yksin.

Muutos vahvistui, kun opitut asiat vietiin käytäntöön

Prosessin edetessä keskustelu muuttui avoimemmaksi ja yhteisten asioiden käsittely jäsentyi. Työyhteisö tunnisti aiempaa nopeammin tilanteet, joissa vastuut, viestintä tai kuormitus kaipasivat yhteistä tarkastelua. Tärkeä oivallus oli, ettei toimiva työyhteisö tarkoita ristiriidattomuutta. Olennaista on kyky käsitellä erimielisyyksiä kunnioittavasti, ajoissa ja perustehtävää tukevalla tavalla.

Yhteiset sopimukset vaativat edelleen ylläpitoa, sillä työarki muuttuu jatkuvasti. Siksi sovittujen käytäntöjen toimivuutta kannattaa arvioida säännöllisesti ja päivittää suuntaa tarpeen mukaan. Tarvittaessa työyhteisövalmennus voi auttaa pureutumaan valittuun kehittämiskohteeseen kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena ei ole täydellinen työarki, vaan kestävämpi tapa kohdata mutkat yhdessä.

Oikea tuki löytyy yhteisestä ja luottamuksellisesta kartoituksesta

Jokaisen työyhteisön tilanne, ihmiset ja tarpeet ovat omanlaisiaan. Jos yhteistyön loiste on himmentynyt, kuormitus kasautuu tai samat ongelmat palaavat keskusteluihin, ulkopuolinen ammattilainen voi auttaa tilanteen jäsentämisessä. Loistekeskus tukee yksilöitä, esihenkilöitä, tiimejä ja kokonaisia työyhteisöjä Satakunnassa sekä etäyhteyksin koko Suomessa. Työskentelyn ytimessä ovat ihmisyys, luottamus ja ratkaisujen etsiminen syyllisten sijaan.

Prosessin sopivuutta voidaan arvioida maksuttomassa ja luottamuksellisessa kartoittavassa keskustelussa. Siinä voidaan pohtia, palvelisiko tilannetta parhaiten työnohjaus, työyhteisövalmennus tai jokin muu Loistekeskuksen tarjoama tuki. Tutustu työhyvinvointipalveluihin tai ota yhteyttä Loistekeskukseen. Yhteinen pysähdys voi olla ensimmäinen askel kohti selkeämpää suuntaa ja koko työyhteisön vahvempaa loistetta.